No huhhuh, minun tokointoni ei taidakaan olla mitään pienintä laatua tällä hetkellä. Sain nimittäin päähäni lähteä kentälle treenaamaan Saran, sekä siskoni Ella-Roosan ja Finan kanssa. Puolen tunnin kävelyn jälkeen saavuimme kentälle ja annoin Elliksen ja Finan treenata ensin. Heidän treenistään voitte lukea oikean palstan linkistä :)

Kun tuli meidän vuoromme treenata, otin erilaisia seuraamisia. Suoraa, käännöstä oikeaan, vasempaan sekä täyskäännöstä.... Kaikki menivät todella hienosti, ja Sara eteni suorassa linjassa. :) Tuosta asennosta olen kyllä ylpeä, sillä kuten takaa otetusta kuvastakin näkyy (alla), on koira todellakin aivan samassa linjassa minun kanssani.

Seuraavaksi otimme paikallamakuuta, joka meni hienosti myöskin. Pääsin pitkän matkan päähän, saatoin seistä siellä ihan rauhassa, palata takaisin koiran viereen ja palkata sitä etutassujen väliin - ilman, että se nousi. Kun olin päässyt koiran viereen, vapautin sen suoraan maasta. Olen huomannut, ettei Sara edes yritäkään enää ennakoida! :) Samalla lailla liike toimi koirien tehdessä sitä samanaikaisesti rivissä.

Liikkeestä maahanmenon otin vain yhden kerran ja koira meni maahan heti ensimmäisellä käskyllä. Nopeudesta en tiedä, mutta hiiviskelemään se ei ainakaan jäänyt. Liikkeestä seisomaan jääminen puolestaan onnistui vasta toisella kerralla ja silloin onnistuikin hienosti! Jälleen kerran vapautin koiran suoraan seisomasta, ettei se peppu ala jatkossa painamaan maata kohden ;)

Luoksetulo oli aivan yhtä virkeää kuin ennenkin, ja sivulle tulo alkaa olla hallinnassa jo hienosti. Toki sitä täytyy harjoitella vielä rutkasti, sillä varmaksi sitä ei voi kutsua...

Muita liikkeitä en tänään sitten ottanutkaan. Noihin treeneihin taukoineen kaikkineen saimme aikaa kulumaan noin 45 minuuttia, ja päälle yhteensä noin tunnin kävelyt. Ihan mukava lenkki tuli hapsuille ja omistajille hyvä mieli! Illalla olisi suunnitelmissa koirien jaksamisesta riippuen lähteä canicrossaamaan, mutta mikäli nuo ovat aivan tuupertuneita, lienee vain palauttava lenkki paikoillaan. Oli ilo nähdä Saran työskentelevän jälleen noin innolla ja seuraavan minua oma-aloitteisestikin. Pystyin jälleen pitämään sitä vapaana myöskin matkoilla kentälle ja sieltä kotiin. Näillä näkymin seuraavat treenit ovat tiistaina Sannan alokastokossa, vaikka niinhän sanoin eilenkin... ;) Minkäs sille voi, kun inspiraatio iskee?